En tiiä sun nimee

Avoimuus= avaramielisyys, ymmärtävyys, hyväksyminen, mielenkiinto, vastaanottavaisuus, ymmärrys, rehellisyys

Avoimuus on laaja käsite ja sitä on vaikea tarkkaan sanallisesti määritellä. Tässä tekstissä tulen käsittelemään avoimuutta organisaatiossa sekä esimiestyössä. Avoimuudella voidaan vaikuttaa monin tavoin työyhteisössä ja se voi auttaa tuloksien sekä tavoitteiden saavuttamisessa. 

Avoimuus nimetään usein organisaation arvoihin, mutta toteutuuko tämä käytännössä on toinen juttu. Avoimuus organisaation sisällä sekä liikekumppaneita kohtaan on tärkeää, sillä se luo luottamusta ja arvostusta eri toimijoiden välillä. Vaikka organisaatiossa olisikin niin sanottu ylhäältä alaspäin toimiva hierarkia, voidaan suurta eroa henkilöstön ja johdon välillä vähentää avoimella tiedonkululla ja kommunikoinnilla. Johdon tulisi ilmoittaa koko henkilöstölle avoimesti organisaation markkina- ja taloustilanteesta niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Myös hyvä kommunikaatio johdon ja henkilöstön välillä lisää avoimuutta ja luottamusta työyhteisössä. 

Esimiesviestintä luon henkilöstölle kuvaa myös organisaation arvoista ja asenteista. Huono ja suppea viestintä ja kommunikointi ei edesauta luottamuksen ja avoimuuden syntymistä työyhteisössä. Puolestaan runsas viestintä ja oikean viestintäkanavan valitseminen vaikuttaa suuresti esimiehen ja henkilöstön väliseen avoimuuteen. Niin sanottu "avointen ovien" periaate madaltaa henkilöstön kynnystä kommunikoida esimiesten kanssa, eli esimiehet pitävät työhuoneidensa ovet avoinna ja näin ollen henkilöstön on helpompi tulla juttelemaan esimiehelle. Puolestaan suljetut ovet ja henkilöstön välttely luo huonoa esimieskuvaa. 

Esimiehen tulee myös voida keskustella asioista henkilöstön kanssa suoraan, eikä kierrellen ja kaarrellen. Työasioista tulee voida puhua suoraan, mutta henkilökohtaisia asioita ei kenenkään tarvitse mielestäni työpaikalla kertoa, mikäli ei näin halua. Myös esimiehen tulee muistaa mahdolliset vaitiolovelvollisuudet niin työntekijöiden kuin organisaation asioissa. Organisaation avoimuus tulee näkyä myös liikesuhteissa ja yhteistyössä. Organisaation tulee kertoa mahdollisten sopimusten ja kauppojen kaikki osatekijät avoimesti toiselle sopijapuolelle, eikä jättää mitään arvailujen varaan tai salata asioita. Kauppasuhteissa avoimuus on tärkeää, sillä näin pidetään yllä luottamusta ja liikesuhteita. 

Mielestäni hyvä ihmistuntemus ja sen jatkuva kehittäminen edistävät esimiehen sekä organisaation johdon avoimuutta. Hyvä koulutus ja asiantuntijuus voivat myös tuoda esimiehelle itsevarmuutta ja näin ollen hän on avoimempi kommunikoimaan henkilöstön kanssa. Henkilöstön tuntemus ja johtajuuden osaaminen ovat myös ensiarvoisen tärkeää avoimuuden luomisessa sekä ylläpitämisessä. Myös persoona ja luonteenpiirteet vaikuttavat esimiehen ja johdon avoimuuteen sekä luottamuksen syntyyn. 

Esimiehen tulee myös osata kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään henkilöstönsä mielipiteitä sekä tarpeita työssään. Esimies ei myöskään saa syyllistyä syrjintään tai suosintaan, vaan hänen tulee kohdella työntekijöitään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Joskus parhaat ideat voivat tulla työntekijöiltä, jotka tuntevat prosessin ja toiminnot, ehkä jopa paremmin kuin esimies tai organisaation johto. Henkilöstö näkee yleensä epäkohdat, mitkä eivät työssä toimi, joten esimiehen on hyvä avoimesti kuunnella työntekijöitään. 

Olen itse työskennellyt avokonttorissa, mikä mielestäni luo avoimuutta työyhteisössä. Kyseessä oli suuri organisaatio, joten kommunikointi lähimmän esimiehen kanssa oli helppoa ja vaivatonta, kun konttorissa ei ollut erillisiä työhuoneita vaan omat loosit. Toisessa työssäni kommunikaatio oli melko suoraa ja avointa, se tapahtui usein kasvokkain, mutta koin sen toimivaksi hektisessä työympäristössä. Kyseisessä organisaatiossa työntekijöille tuli kotiin usein yleisiä kirjeitä pääkonttorilta siitä mitä muutoksia on tulossa. Työpaikalla oli myös erilaisia infotiedotteita viikoittain. Koen kuitenkin, että organisaatio voisi siirtyä enemmän sähköiseen viestintään. 

Parhaassa tapauksessa avoimuus työyhteisössä parantaa yrityksen tulosta, parantaa työhyvinvointia ja yhteishenkeä, vähentää henkilökunnan vaihtuvuutta ja kasvattaa luottamusta. 

Palataan asiaan avoimin mielin!

Totuutta ja tehtävää

Heippa! Olen tradenomi opiskelija Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Kirjoitan blogia johtamisen ajankohtaisteema -opintojaksoa varten, minkä teemana on tällä kertaa johtaminen digiajassa. Blogin tekstit siis pyörivät opintojakson teemojen ympärillä ja sisältävät omaa pohdintaa asioista. En ole aikaisemmin blogia kirjoittanut, katsotaan mitä tästä tulee, oikeinkirjoitus ei ole vahvuuksiani, joten koettakaa kestää. 

Miksi Blogger?

Jaahas, eli kysymys miksi valitsin Bloggerin blogialustaksi. Valinnan suoritin lähinnä sen perusteella, mitä blogeja itse olen lukenut ja mitä blogialustoja niissä on käytetty. Blogger tuntui kaikista vaihtoehdoista helpoiten lähestyttävimmältä. Bloggeriin voi myös perustaa enemmän kuin yhden blogin samoilla tunnuksilla. Valintaan vaikutti myös Bloggerin helppous, se on myös ilmainen! Tärkeää opiskelijalle, ettei tarvitse rahaa laittaa tähän. 

Blogin erot muihin some -kanaviin

Yleisesti voisi sanoa, että blogissa asioita käsitellään syvällisemmin ja asioista voi kirjoittaa pidempiä tekstejä kuin Facebookissa tai Twitterissä. Facebookin ja Twitterin mieltäisin ennemmin lyhyiden kuulumisten ja mielipiteiden vaihtamiseen sopiviksi some -kanavaksi. Kun taas blogin vaikeidenkin ja ajankohtaisten asioiden käsittelyyn sopivaksi kanavaksi, blogissa voi pohtia ajankohtaisia asioita syvällisesti ja herättää helposti keskustelua. Blogissa voi kirjoittaa ja kommentoida myös anonyymina, kun taas esimerkiksi facebookissa kirjoitetaan omalla nimellä. Anonyymina voi olla helpompi kirjoittaa omia mielipiteitä julki arkaluontoisista asioista. 

Youtube puolestaan on visuaalinen some -kanava, missä kaikki näkevät puhujan kasvot (yleensä ainakin). Kasvojen näyttäminen ja omana itsenään puhuminen voi olla toisille vaikeaa ja kiusallista, joten se ei sovellu läheskään kaikille. Instagramia voi myös pitää some -kanavana, mutta se puolestaan sanojen sijaan keskittyy kuviin, mihin voi tehdä erilaisia kuvaan ja fiilikseen liittyviä hashtageja, eli aihetunnisteita. Eri ihmiset käyttävät erilaisia some -kanavia, itse käytän Facebookia ja Instagramia sekä katselen videoita Youtubesta, mutta minulla ei ole käyttäjätiliä sinne. Huomio, some eli sosiaalinen media, jos joku ei tiennyt.

Blogin käyttö johtamisviestinnässä

Miten blogia voisi käyttää yrityksen sisällä viestintään? Voisiko sillä korvata, joitakin viestintämuotoja? Mielestäni yrityksen asiapohjainen ja virallinen viestintä tulisi tapahtua sähköpostitse, puhelimitse tai kasvokkain keskustelemalla. Mutta blogia voitaisiin yrityksissä hyödyntää vaikka kokousten olennaisen sisällön tallentamisella blogi tekstiin. Tosin yrityksen arkaluontoiset asiat tulee jättää blogin ulkopuolelle tai blogin asetukset tulee asettaa niin, että vain yrityksen henkilökunta näkee sen. Jos blogi on esimerkiksi yrityksen sisäisellä sivustolla, mistä ulkopuoliset eivät sitä näe, voisi blogiin laittaa yrityksen sisäisiä tiedotteita tai henkilöstölehden juttuja. Henkilöstölehden voisi myös korvata blogilla. 

En kuitenkaan lähtisi kehityskeskusteluja pitämään blogin avulla, vaikka työntekijä blogia töistään pitäisikin. Tosin joku muu voisi kokea tämän hyvänä lisänä kehityskeskustelun sisältöön. Esimiehen ei myöskään tulisi kirjoittaa liian avoimesti työntekijöistä, työtehtävistä tai erilaisista ongelmista ja epäkohdista blogissa, sillä liian suuri avoimuus voi olla myös haitta liiketoimille. Myöskään toisesta työntekijästä ei saa kirjoittaa nimellä ilman henkilön lupaa. 

Blogin käyttö omassa esimiestyössä

Suoraan sanottuna, pidän blogia enemmän mielipidekirjoituksille soveltuvana, myös harrastus ja poliittiset blogit ovat yleisiä. Mutta en näkisi itseäni käyttämässä blogia esimiestyössä, sillä itse pidän henkilökohtaista keskustelua parhaana kommunikaatiovälineenä. Myös sähköposti on toimiva viestintäväline, jos tieto tulee saada monelle ihmiselle kerralla. Kokisin myös esimiehenä auktoriteettini laskevan mikäli pitäisin blogia töistäni. 

Se oli siinä, kiva jos luit!