Paluu tulevaisuuteen

Aluksi olin melko skeptinen digi -johtamisen ja erilaisten digiajan johtamisen työkalujen suhteen. Mutta tämä johtui täysin siitä, että en ollut perehtynyt aiheeseen tarpeeksi. Parhaimmillaan hyvä digiajan johtaja voi johtaa virtuaalitiimiä, jonka jäsenet ovat toisella puolella maailmaa. Miten tämä sitten onnistuu? Mitä kanavia voi käyttää digiajan johtamisessa? Mitä hyötyjä on virtuaalitiimeistä ja niissä työskentelystä on? Millainen on hyvä digiajan johtaja?

Yleisesti johtajalta vaaditaan hyviä kommunikaatio taitoja, mutta johtajalta digitaalisessa ympäristössä niitä tarvitaan vielä enemmän. Kun kommunikaatio ei tapahdu kasvokkain tarvitaan erilaisia kommunikointikanavia työtiimin kesken. Näitä voi olla esimerkiksi blogit, yrityksen sisäinen intra, sähköposti, Skype tai Facebook. Kun ihmistä ei nähdä kasvokkain, asiat on tuotava ilmi kirjoitetussa tekstimuodossa tai kuvin. Poikkeuksena Skype ja muut videopuhelun mahdollisuudet, joissa voidaan keskustella kasvokkain. Digijohtajan tulee tuntea työntekijät sekä heidän toimintatapansa ja suunnata viestintä sen mukaan, myös mahdolliset kulttuurierot tulee ottaa huomioon. Hyvä ihmistuntemus on siis kaiken A ja O. Nykyään johtajat eivät myöskään ota niin suurta auktoriteetin roolia, vaan ennemminkin luotsaavat työtiimiä eteenpäin halutulla tavalla.

Virtuaalitiimit ovat työskentelytiimejä, missä työntekijöiden välinen viestintä ja työskentely ovat osaksi tai kokonaan virtuaalista. He käyttävät kommunikointiin edellä mainittuja kanavia ja tiimillä on yleensä niin sanottu johtaja, joka luotsaa tiimiä työssä. Hyötynä virtuaalitiimissä työskentelystä yritykselle on työskentelyajan tehokkuuden maksimointi, kun ihmiset työskentelevät eriaikaan vuorokaudesta. Näin on esimerkiksi monikansallisissa virtuualitiimeissä, kun aikaerot aiheuttavat työskentelyn eriaikaisuuden. Vapaa työskentelyaika vaikuttaa myös työntekijöiden luovuuteen, sillä luovat ideat syntyvät helpommin, kun ei ole ajallisia rajoitteita työskentelylle. Tämä on sekä työntekijä että yrityksen etu. Virtuaalisen työskentelyn ansiosta yritykset voivat palkata ammattitaitoisimmat työntekijät, sillä työskentely ei ole paikkaan tai aikaan sidottua. Työntekijälle virtuaalisesta työskentelystä on paljon hyötyä, näin voi työskennellä haluamaansa ajankohtaan ja haluamassaan paikassa. Haittana tästä voi olla eristäytyminen muilta ihmisiltä ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen.

Miten toimiva virtuaalitiimiin, hyvä digijohtaminen ja sujuva kommunikaation työtiimissä saavutetaan? Tähän vastauksena on avoimuus. Avoimuus on melko laaja käsite, mutta se on avainasemassa missä tahansa toimivassa työyhteisössä. Avoimuudella voidaan luoda esimiehen ja työntekijöiden välille hyvä vuorovaikutussuhde, sen avulla voidaan saavuttaa parempaa työtulosta ja lisätä innovatiivisuutta. Avoimuus vaikuttaa myös yrityksen julkisuuskuvaa, kuinka avoimesti kerrotaan asioista vai pyritäänkö niitä salailla. Muutostilanteissa työyhteisön reaktiot muutoksille ja toimintatapojen muuttumiselle, tuovat hyvin esille työyhteisön avoimuuden sekä suhtautumisen uuteen ja ihmeelliseen.

Mitä tästä kaikesta opimme? Virtuaalisesti työskentely voi parhaimmillaan olla sujuvaa, mukavaa, innovatiivista, yhteisöllistä sekä yksilöllistä.


(HUOM! Tätä tekstiä ei blogissa koulun kurssin puolesta tarvinnut julkaista, eli kyseessä viimeinen teksti reflektiivinen essee digiajan johtamisesta)