Sä hiffaat

Viimeksi käsittelin avoimuutta suurimmaksi osaksi johdon, esimiehen ja organisaation näkökulmasta. Tätä tekstiä varten minun tuli tutustua muiden opintojakson opiskelijoiden kirjoituksiin avoimuudesta. Teksteistä ilmeni erilaisia näkökulmia, lähestymistapoja ja ajatuksia, joita en tullut edes ajatelleeksi. Lisäksi tätä tekstiä varten olen käyttänyt kahta lähdettä. Tällä kertaa lähestyn avoimuus käsitettä mm. oppimisen kannalta, kuinka se vaikuttaa oppimiseen sekä asioiden sisäistämiseen ja innovatiivisuuteen. Myös nuoren sukupolven johtamistapoja käsitellään lyhyesti. 

Yhteisön tutkiva ilmapiiri, työyhteisön väliset avoimet suhteet ja luottamus luovat mahdollisuuden innovatiiviseen oppimiseen. Innovaatiot ovat usein parannuksia jo olemmassa oleviin käytäntöihin, joten keskeistä on arvioida aiempaa toimintaa ja parannella sitä. Innovaatioiden luomisessa, vähittäinen oppiminen sekä aiempien kokemusten määrittely ja analysointi, ovat keskeisessä roolissa. 

Yksilön kannalta oppiminen voidaan määrittää laadulliseksi muutokseksi henkilön tavassa nähdä, kokea, ymmärtää ja käsitellä asioita. Oppiminen ei kuitenkaan ole ympäristöstään riippumaton tapahtuma, sillä oppimisympäristöllä sekä yksilön suhtautumisella on merkitystä oppimistapahtumassa. Organisaatiorakenne ja sen johtamisrakenteet vaikuttavat oppimismahdollisuuksiin ja niiden hyödynnettävyyteen. Oppiminen ja luovuus edellyttävät liikkumatilaa työyhteisössä sekä ryhmän kesken että yksilönä. 

Nuorten z- sukupolvea tulisi johtaa tavoitteiden kautta, ei käskytyksen tai hierarkian kautta. Nuoret kaipaavat haasteita sekä puitteita toimia ilman liikaa kontrollointia. Nuoret ovat myös sisäistäneet monensuuntaisen kommunikaation ja pitävät sitä itsestään selvyytenä, he odottavat myös rakentavaa palautetta reaaliaikaisesti. Z- sukupolvelle luottamus näkyy avoimuutena läpinäkyvyytenä sekä yhteisöllisyytenä. 

Omassa työssäni aion olla jatkossa avoimempi muutoksille ja mahdollisesti toimivammille toimintatavoille. Aion myös tuoda omia kehitysehdotuksiani enemmän esille ja puuttua epäkäytännöllisiin toimintoihin. Pyrin jatkossa myös kommunikoimaan enemmän työyhteisössä, jotta tieto kulkee paremmin työyhteisön sisällä.

Lähteet:

Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä, saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Dialoginen_johtaminen.pdf

Z- sukupolven johtaminen on maalaisjärjen käyttöä, saatavissa: http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/current/news/2013-02-07/